Syömishäiriöiden tutkiminen on osoittanut, että monien syömishäiriötapausten ja riippuvuuksien, kuten alkoholismin ja huumeriippuvuuden, välillä on yhtäläisyyksiä. Ihmisaivoissa on erityisiä palkkio- ja mielihyväkeskuksia ja ne aktivoituvat normaalisti silloin, kun henkilö kokee mielihyvää, on rakastunut, harrastaa liikuntaa jne. Lisää

On myös mahdollista aktivoida näita mielihyväkeskuksia keinotekoisin tavoin. Kaikenlaiset huumeet, kielletyt ja sallitut, aiheuttavat kemiallista aktivaatiota palkkiokeskuksissa ja sen on tärkeä osa riippuvuuden syntyä. Aktivaatio myös estää epämiellyttävien tunteiden kokemista ja siksi syömishäiriöistä kärsivät ihmiset -ja myös muut riippuvuuksista kärsivät – voivat käyttää riippuvuutta tukahduttaakseen epämiellytäviä tunteita.

Normaalisti ihmiset aktivoivat mielihyväkeskusta tekemällä hyviä, itseä hyödyttäviä asioita. Liikunta stimuloi mielihyväkeskusta, koska vartalolle tekee hyvää liikkua. Syöminen on palkitsevaa, koska elimistölle on tärkeää saada ravintoa. Rakastuminen aiheuttaa hyvää oloa, koska ihmiskunnan selviytymiselle on tärkeää, että ihmiset lisääntyvät. Ihmiset kokevat hyvää oloa silloin, kun ovat saavuttaneet jotain tai heitä kehutaan, koska on tärkeää, että ihmiset tekevät rakentavia, kaikkia hyödyttäviä asioita.

Joissain tapauksissa palkkiokeskusta aktivoi huumeet, alkoholi tai ruoan väärinkäyttö. Väärinkäyttö on oikotie vääränlaiseen onnellisuuteen, joka ei ole saanut alkunsa siitä, että ihminen tekisi jotain hyvää.

Henkilöt, jotka vaativat paljon ulkoista palkitsemista voidakseen hyvin, väärinkäyttävät usein mielihyväkeskuksen aktivaatiota, myös huolia ja stressiä voi vähentää mielihyväkeskusta aktivoimalla. Nämä piirteet ovat mukana useissa riippuvuuksissa, kuten:

• Alkoholismi ja huumeriippuvuus
• Syömishäiriöt
• Seksiriippuvuus
• Peliriippuvuus
• Itsensä vahingoittaminen (viiltely) ja anoreksia nervosa (vartalon vahingoittaminen tai nälkiintyminen voi aktivoida mielihyväkeskusta ja suojelee näin kehoa kivulta ja epämiellytävältä ololta).

Tämä tarkoittaa, että paljon siitä tiedosta, mitä tiedetään alkoholismin ja huumeriippuvuuden hoidosta, voidaan käyttää syömishäiriöiden hoidossa. Potilaan itsetuntoa tulee vahvistaa ja opettaa hänta vastustamaan sellaista syömiskäyttäytymistä, mikä antaa nopeita, keinotekoisia mielihyvän kokemuksia.

Samankaltaisuus syömishäiriöiden ja huumeriippuvuuden välillä on se, että riippuvuus kehittyy ja vahvistuu pakonomaisesti siitä huolimatta, että käyttäytyminen saattaa uhata henkilön terveyttä. Vakavista haittavaikutuksista huolimatta addiktoituneiden on vaikea päästä eroon riippuvuudestaan. Lisää Nälkiintyminen anoreksian yhteydessä vähentää serotoniinihormonin aktiviteettiä ja tämä puolestaan vähentää yliaktiivisesta hermostosta johtuvaa ahdistusta. Lisää . Anoreksiaa sairastavat ovat harvemmin (kuin muista syömishäiriöistä kärsivät) huumeriippuvaisia ja alkoholisteja, kun taas muista syömishäiriöistä kärsivät usein ovat riippuvaisia monista asioista. Ne anorektikot, jotka vaihtelevat ahmimisen ja nälkiintymisen välillä, ovat samanlaisia bulimiaa sairastavien kanssa. Lisää

Tutkimukset osoittavat, että persoonallisuustyypit, jotka tuntevat usein stressiä ja ahdistusta, tarvitsevat enemmän stimulaatiota voidakseen hyvin. Lisää .

Tutkimukset osoittavat myös, että syömishäiriöistä kärsivillä ihmisillä on usein erittäin alhaiset määrät dopamiinia, CSF-5-HIAA ja serotoniiniä, mikä saa heidät tuntemaan itsensä stressaantuneemmiksi kuin muut (Lisää) ja että monet huumeidenkäyttäjät aloittavat pakonomaisella syömisellä ennen kuin siirtyvät huumeisiin ja tutkimuksissa on käynyt ilmi myös se, että tietyt perinnölliset piirteet lisäävät syömishäiriöiden ja huumeriippuvuuden riskiä. Lisää .

Kuitenkaan kaikista, joilla on näitä perinnöllisiä piirteitä, ei tule väärinkäyttäjiä ja on myös muita tapoja käsitellä ongelmaa, esim. lääkitys, joka tasapainottaa serotoniinin tuotantoa aivoissa, saattaa auttaa syömishäiriöistä kärsiviä (yhdessä muun hoidon kanssa).