Traumareaktiot voivat esiintyä heti traumaattiset tapahtuman jälkeen, tai päiviä tai jopa viikkoja myöhemmin. Traumareaktion oireet voivat vaihdella paljonkin yksilöllisesti ja riippuvat lapsen iästä.

Hyvin nuorilla lapsilla on tyypillisesti voimakas pelko olla vanhemmista erossa. He voivat käyttäytyä edellisen kehitystason mukaan (taantuminen eli regressio) kuten esim. peukalon imeminen, vuoteenkastelu tai he eivät enää uskalla nukkua yksin omassa vuoteessa (pimeänpelko).

Mikä tahansa muutos sosiaalisessa kanssakäymisessä sukulaisia kohtaan tai päivähoidossa tai koulussa, mukaanlukien vetäytyminen, häiritsevä käyttäytyminen tai huomiokyvyssä tapahtuvat muutokset (keskittymiskyvyn puute) ja nukkumisongelmat tai painajaiset voivat johtua traumasta. Jotkin lapset kertovat vain fyysisitä (somaattisista) oireistaan.

Vanhemmat lapset ja nuoret kuvailevat mieleen tulevia äkillisiä muistikuvia (flashbacks) tai alkavat vetäytymään ympäristöstä. Sosiaalinen vetäytyminen ja traumaan yhteydessä olevien asioiden vältteleminen ovat hyvin tyypillisiä traumaattisen kokemuksen jälkeisiä oireita. Jotkin nuoret yrittävät lääkitä itseään alkoholilla ja huumeilla, jotta voisivat hallita muisitkuvien ilmenemistä ja tunnemullistuksia.

Monet lapset ja nuoret pelkäävät puhua traumaattisista kokemuksistaan, erityisesti asiaan liittyy läheisiä sukulaisia. He voivat jopa tuntea suurta syyllisyyttä siitä, että he eivät pystyneet estämään traumaattisen asian tapahtumista.

Nämä lapset ja nuoret tarvitsevat hoitoa ja suojelua!

Lapsen hyväksikäytön seuraukset