Kannabiskasvi sisältää yli 400 kemiallista ainetta. Noin 60 niistä on ainutlaatuisia ja niitä ei löydy mistään muusta kasvista. Näitä aineita kutsutaan cannabioideiksi. Aine, joka on eniten vastuussa kannabiksen fyysisitä ja psyykkisistä vaikutuksista, on THC, lyhennys nimestä delta-9-hydrocannabinol.Nykyään tätä ainetta voidaan valmistaa myös laboratoriossa. THC:n määrä eri kannabistuotteissa voi vaihdella hyvin paljon. Marihuana (ruoho) sisältää vähiten THC:tä ja hasis sisältää suurempia määriä, mutta se riippuu myös itse tuotteesta. THC vaikuttaa aivoihin nopeimmin poltettaessa.

Jotta saataisiin vapautettua THC:tä kannabiksesta, sitä tulisi lämmittää, usein tämä tehdään polttamalla. 10-25% THC:stä imeytyy silloin, kun sitä hengitetään ja vain 6% silloin, kun sitä syödään. Määrä, mikä tarvitaan THC:tä, jotta tuntisi vaikutuksen, on noin 10 milligrammaa, tästä määrästä vain pieni osa imeytyy ja vaikuttaa aivoihin. Viikko kannabiksen polttamisen jälkeen vain 60-70% THC:stä on poistunut elimistöstä koska se varastoituu kehon rasvakudoksiin. 4-6 viikon kuluttua THC:tä ei enää havaita verikokeessa. Psykoaktiiviset vaikutukset loppuvat kuitenkin parissa tunnissa. THC voidaan havaita virtsakokeessa pari päivää viimeisen käytön jälkeen. Kroonisten käyttäjien virtsassa se voidaan havaita viela pari viikkoa viimeisen käytön jälkeen.