Noin 50%:lla paniikkihäiriötä sairastavista on paniikkikohtauksia myös yöllä, vaikkakin suurin osa paniikkikohtauksista tulee päivällä. Tutkimukset ovat saanet selville, että vain 10.2% paniikkikohtauksista tulee yöllä, mutta potilaat voivat olla huolestuneempia näistä kuin päivän aikana tapahtuvista paniikkikohtauksista.

Merkittävä osa potilaista pelkää yötä ja epäilevät menettävänsä itsekontrollin tai saavansa vakavia oireita kuten sydänkohtauksen, halvauksen tai kuolevansa jonkin muun syyn takia. Tämä on tietenkin äärimmäisen epätodennäköistä!

Tiedämme, että unet eivät aiheuta useimpia paniikkikohtauksia. Unen aikana mitattujen aivosähkökäyrien perusteella on huomattu, että paniikkikohtaukset tulevat yleensä aikaisen unen aikana (vaihe 2), eikä REM-vaiheen aikana, jolloin näemme eniten unia. Tämä poikkeaa painajaisunista. Painajaisia näemme usein yön loppupuolen aikana ja siksi niiden sisältö on helpompi muistaa.

Pavor nocturnus on erityinen unihäiriö, joka esiintyy tavallisimmin lapsilla. Lapsi herää äkillisesti itkien, häiriöön kuulu myös vahva ahdistuneisuuden tunne ja sydämen kohonnut syke, hengitys katkoittain ja hikoilu. Tämän tyyppinen unihäiriö tapahtuu syvän univaiheen aikana (vaihe 4).

Uniapnea ei aiheuta ahdistusta mutta tämä unihäiriö saattaa vaikuttaa paniikkihäiriön laukaiseviin tekijöihin, kuten sydämen sykkeeseen ja verenpaineeseen. Krooninen yöllinen ahdistus saattaa johtua uniapneasta.

Tarkkoja syitä yöllisille paniikkikohtauksille ei tiedetä. Muita mahdollisia vaihtoehtoja on hiilidioksiidin (CO2) kerääntyminen (aiheuttaen tukehtumisen tunteen) tai parasympaattisen systeemin muutokset autonomisen häiriön johdosta.

Paniikkikohtauksiin vaikuttaa edellisen päivän tapahtumat, alkoholin ja huumeiden käyttö ja ahdistushäiriön aiheuttama yleinen kehon jännitys- tai hälytystila.